maanantai 13. maaliskuuta 2017

Kasvuhakkerointi – pelkkää hypetystä?


Mitä kasvuhakkerointi on?

Digitaalisena aikakautena, jonka hallitessa perinteinen sanomalehtimainonta hiljattain väistyy, pyritään jatkuvasti kehittämään uudenlaisia markkinointikeinoja, joiden tavoitteena on tuottaa yritykselle kasvua ja asiakkuuksia mahdollisimman kustannustehokkaasti. Start-up maailmassa tunnetun kasvugurun Sean Ellisen esittelemä Growth Hacking, toisin sanoen kasvuhakkeroinnin, nähdään olevan yksi uusista ja tehokkaimmista markkinoinnin keinoista. 

Yhtä oikeaa määritelmää tälle mysteeriselle kasvuhakkeroinnille ei ole, mutta sen päämääränä on luoda kasvua ja kiinnittää uusia asiakkuuksia yritykselle hyödyntäen modernia teknologiaa, analytiikkaa ja luovia ratkaisuja. Kasvuhakkerointiin tarvittavan pienemmän budjetin vuoksi, sen nähdään olevan erityisesti start up-yritysten markkinointitapa, mutta mielestäni myös perinteiset yritykset pystyvät hyödyntämään rajatonta dataa, viestin kohdentamistehokkuutta ja monenlaisia kanavia kasvuhakkeroinnissa. 

 Kuva: http://duraid.me/blog/wp-content/uploads/2014/12/growth-hacker-mix.png


Kasvuhakkeroija pyrkii työssään hyödyntämään taitojaan niin koodauksen, markkinoinnin, kuin datan analysoinninkin osa-alueilla. Hän on ei ole pelkästään siis markkinoija vaan alojen monitaituri, hän oaallistuu markkinoinnin toteuttamisen lisäksi myös tuotekehitykseen. Viime kädessä kasvuhakkerointia opitaan tekemisen ja testaamisen kautta, jossa kasvuhakkeroija pyrkii eri tavoin jatkuvasti toimimaan mukavuusalueensa ulkopuolella ja uskaltaa kokeilla uusia strategioita huomioiden liiketoiminnan tavoitteet.

Esimerkkejä menestyksekkäistä tapauksista, jotka ovat hyötyneet kasvuhakkeroinnista ovat muun muassa Twitter ja Dropbox. Twitter huomasi toteutetun tutkimuksen jälkeen, että käyttäjät, jotka seuraavat yli 30 ihmistä pysyvät todennäköisesti aktiivisina käyttäjinä. Täten palvelu loi ominaisuuden, jonka avulla uudet käyttäjät löytävät uusia seurattavia heti rekisteröitymisen yhteydessä ja sen jälkeen. Kyseisen ominaisuuden avulla käyttäjien todennäköisyys pysyä aktiivisena oli aiempaa suurempi.

Dropboxin tapauksessa, palvelu jätti maksetun mainonnan, ja loi suositteluun perustuvan ohjelman, jossa sekä suosituksen tekijälle että suosituksen kautta tulevalle uudelle asiakkaalle annettiin 500 MB ilmaista tallennustilaa. Vuoden jälkeen Dropboxin käyttäjämäärä kasvoi sadasta tuhannesta neljään miljoonan käyttäjään. Edellisissä tapauksissa pienillä panostuksilla saatiin huimaa kasvua aikaan.


Haasteet kasvuhakkeroinnissa

Kasvuhakkeroinnin suurin haaste on varmasti sen tuntemattomat toteuttamisen keinot. Toisin sanoen yhtä oikeaa tapaa toteuttaa kasvuhakkerointia ei siis ole olemassa. Joillakin yrityksillä on saattanut toimia tietynlainen temppu, mutta varmuutta toisen yrityksen toteutuksen alaisena menestykseen ei ole. Esimerkkinä mainittakoon Hotmailin ”P.S. I love you. Get your free e-mail at Hotmail”-loppuiset viestit. Kyseisen ominaisuus johti räjähdysmäiseen kasvuun Hotmailin kohdalla, mutta samanlaisen tekstin käyttö ei välttämättä johda mihinkään toisen palvelun tai tuotteen nimissä.

Kasvua ei myöskään voi odottaa tapahtuvan silmänräpäyksessä vaan kasvuhakkeroijan tulee olla ketterä. Hän ymmärtää, että kasvuhakkerointi on prosessi ja erityisesti omas yrittäjähenkisen draivin. Kasvun saavuttaminen voi kestää, ja haaste tässä on varmasti työn kuormittavuus, kun usein ei tiedä, että mikä toimii ja tuleeko koskaan kasvua. Joku markkinointikikka on voinut päätyä hudiksi, ja yrityksen nimissä tehty huonosti asia ei ole yrityksen eduksi. Onneksi, kasvuhakkeroijalla on käytössä erilaisia työkaluja, joiden avulla tämä voi mitata ja suunnitella mahdollisen tavan tavoittaa potentiaaliset asiakkaat.

Mielestäni yritysten ongelmana on tarve päästä heti suuriksi, eli usein sijoitetaan paljon rahaa mainontaan ja saadaan laaja näkyvyys, kun todellinen menestys voidaan saada pienemmälläkin rahapanoksilla. Katsoin kasvuhakkereiden esikuvan Ryan Holidayn ”Growth Hacker Marketing” kirjasta videon, joka tiivistää kasvuhakkeroinnin kaksi perusideaa. Yrityksen tulisi ensin kehittää mahdollisimman hyvä tuote, sitten identifioida niche, jonka se pystyy kustannustehokkaasti tavoittamaan. Lopulta nichen jäsenet auttaisivat yhdessä kasvuhakkeroijan kanssa yritystä tuotteen kehityksen sekä kasvun kanssa levittämällä sanaa omilla toimillansa, esimerkkinä voisivat olla bloggaajat, jotka toimisivat täten brändilähettiläinä.


”Identify a niche, core user base, that you can reach cost-effectively. You want those financial first users that will help you to grow for free.”


Kasvuhakkerointi kannattaa

Vaikka kasvuhakkerointi on työlästä toteuttaa ja sillä on omat haasteensa, se lopulta kannattaa. Sen etuja muun muassa ovat:

1. Markkinajohtajuus. Kasvuhakkeroinnin temppujen ansiosta luotu viehättävyys ja autenttisuus voivat johtaa yrityksen markkinajohtajuuteen. Kasvuhakkerointia hyödyntäneitä yrityksiä ovat esimerkiksi menestysyritykset Facebook, Instagram sekä Snapchat.

2. Edullisuus. Yritykselle pystytään luomaan suurta kasvua melkein olemattomin budjetein. Kasvuhakkerointi sopii niin aloittelevalle yritykselle kuin suuremmallekin yritykselle.

3. Tuloksellisuus. Kasvuhakkeroinnin tulokset puhuvat puolestaan. Esimerkiksi Spotify on pystynyt kääntämään suuren osan asiakkaistaan maksaviksi, vaikka ilmaisia vaihtoehtoja on tarjolla äärettömästi. Palvelulla on 60 miljoonaa asiakasta, joista 25% maksaa Premium-hinnan joka kuukausi – tämän suhteen parantamisella on suora vaikutus liiketoimintaan ja on siten kasvuhakkerointia parhaimmillaan.
Kasvuhakkerointi ei siis ole pelkkää hypetystä. Se on asenne ja tapa, jota jokaisen yrityksen olisi hyvä tavoitella. Se on luovaa, edullista ja tuloksellista tekemistä, juuri sitä, mitä monet yritykset tällä hetkellä tarvitsisivat. 






Lähteet:


Friman, Julia (2016).
Suomalainen markkinointi kaipaa startup henkeä. http://www.sn4.com/fi/blog/2016/05/suomalainen-markkinointi-kaipaa-startup-henkea/
(luettu 10.3.2017)

Koskinen, Petri (2014). Näin rakennat miljardibrändin nollabudjetilla. http://www.kauppalehti.fi/uutiset/nain-rakennat-miljardibrandin-nollabudjetilla/2rMXt2UW
(luettu 10.3.2017)

Majapuro, Marketta (2017) Digitaalisesta liiketoiminnasta sosiaalisen median echo chamberiin. Luentokalvot kurssilla Digitaalinen viestintä ja media. Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu.

Oksanen, Jarno (2015). Growth hacking eli kasvuhakkerointi: mitä se on ja miten sitä voi hyödyntää. http://jarnooksanen.com/blog/growth-hacking-eli-kasvuhakkerointi-mita-se-on-ja-miten-sita-voi-hyodyntaa/ (luettu 10.3.2017)

Snellman, Aki (2015). Brand managerista kasvuhakkeriksi.

Growth Hacker Marketing" by Ryan Holiday - BOOK SUMMARY https://www.youtube.com/watch?v=nCP4hXgE-Nk (video)






  

3 kommenttia:

  1. Mielestäni olit kirjoittanut selkeän tekstin, joka avasi hyvin aihetta. Lopussa kuitenkin mainitsit, että kasvuhakkeroinnin etuna on markkinajohtajuus. Vaikka monet markkinajohtajat menestyvätkin kasvuhakkeroinnin avulla, oli tämä mielestäni aika rohkeasti yleistetty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, kiitos paljon kommentista! Ymmärrän mitä ajat takaa, ja olen samaa mieltä. Mielestäni hyvin toteutetulla kasvuhakkeroinnilla voi päätyä markkinajohtajaksi. Olisi varmaankin pitänyt tuoda se neutraalimmalla sävyllä esiin..

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista